Viikon kuvapäiväkirja

Ystäväni haastoi minut Facebookissa arkikuvahaasteeseen, ja sain haasteen suoritettua kunnialla loppuun, ihme kyllä. Ajattelin, että voisi olla ihan hauska jakaa kuvat tarinoineen myös tänne - mutta avata ehkä hieman laajemmin päivien sisältöä mitä facebookissa tein. Se ei tunnu paikalta, jossa kirjoittaa samankaltaisesti kuin blogiin.

MAANANTAI

Jumalaton pakkanen rantautui Joensuuhunkin maanantaina ja pilasi aamun tehokkaasti - paksunkin ihmisen ongelma on, miten pysyä lämpimänä pakkasella. (Se läski ei lämmitä vaikka niin kovasti väitetään.) Kävin yliopistolla päiväsellä, iltapäivällä kun pääsin kotiin havaitsin tekoripsieni saapuneen (eli kiinalaisten lepakonsiipien) ja ehdin testatakin niitä jo samana iltana.

TIISTAI

Olin suosiolla heikko ja skippasin kaiken yliopistolla ja jäin kotiin tekemään hommia pakkasen takia. Kuvasin videon lievien vaikeuksien siivittämänä, kamera ei oikein suostunut yhteistyöhön... Lueskelin kandia varten artikkelia ja vielä iltasella tein erittäin tuskaisen pilatestreenin. Siitä oli kaukana se niin sanottu hyvä fiilis. :D

KESKIVIIKKO

Kotipäivät tuppaavat käynnistymään vähän hitaanlaisesti, joten aamun treeni tuli suoritettua enemmänkin keskipäivällä, ja sen jälkeen sainkin suunnistaa jo kohti hallituksen kokousta. Paljon asiaa oli jälleen ja tehtävää lankesi minullekin. Illalla lähdettiin kämppiksen kanssa vielä haalaribileisiin piipahtamaan ja jalat kyllä kipeytyivät ja huolella! Oli vähän outoa olla selvinpäin baarissa (vaikka olen toki aikaisemminkin ollut) ja pitkästä aikaa, viimeksi viime vuonna tullut käytyä.

 TORSTAI

Torstaina oli viimeinenkin energian pisara poissa minusta, apea olo muuten vain ilman syytä ja en saanut tehtyä oikeastaan mitään mitä "piti". Kasvion kuitenkin sain haettua Suomalaisesta, koska kohta alkaa kasvienlajintunnistuskurssi. Sää oli onneksi nätti, vaikka olikin kylmää ja kurjaa. Jos jotakin inhoan, niin talvea. Inhoan sitä niin sydämeni pohjasta, että ei mitään rajaa. Jos voisin häipyä talveksi johonkin missä ei ole talvea, tekisin sen samantien. Muutenkin on ollut olo, että tahtoisin jo muuttaa Joensuusta pois, mutta siihen on näillä näkymin parisen vuotta vielä.

 PERJANTAI

Perjantaina kävin aamulla turhauttavassa eläinten lajidemossa (koska olen ollut siellä jo kaksi kertaa aikaisemmin :D) ja sen jälkeen ajatuksena oli tehdä kandia, mutta enpä tehnyt. Huijasin itseäni myös youtubehommien suhteen, vaikka kaivoin editointiohjelmat auki ja kaikkea. Jälleen päässä nakutti ajatus, että "pitäis" tehdä tätä ja tuota ja kolmatta asiaa, mutta päädyinkin tekemään kaikkea muuta mitä olin suunnitellut. Mm. katsomaan Twilightiä televisiosta.

LAUANTAI

Lauantaina pidin perinteisen siivouksen, kuten usein lauantaisin pidän, tuli pestyä vessakin tällä kertaa. Ruuaksi tein täytettyjä paprikoita - täytettä jäi todella paljon yli ja keittiöön kasa tiskiä vaikka olin paria tuntia aikaisemmin juuri siivonnut... :D Illalla olisi taas pitänyt tehdä kaikenlaista, mutta jäin fiilistelemään muutamia biisejä, mm. kuvassa näkyvää. Kuitenkin kun olisi pitänyt mennä nukkumaan, otin ja editoin viikolla kuvatun videon ja se venähtikin yhden maille yöhön asti.

SUNNUNTAI

Tuntuu, että joka päivää on vainonnut huono omatunto siitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja ahdistun vain ajatuksesta. Aamulla tein kuitenkin treenin, vaikka oli taas niin väkisin vääntämistä ettei mitään rajaa. Herkuttelin jäätelöllä, jota viikolla tuli ostettua pakastimeen tarjouksesta ja viimeisetkin ajanrippeet viikosta ovat kuluneet youtubesta videoita katsellen. Tosin edioin tuossa yhden pätkän tulevaa videota varten, mutta kuitenkin.


Tällä hetkellä harmittaa jatkuva huono omatunto, joka kolkuttaa takaraivossa kaikesta mitä pitäisi saada tehtyä ja hoidettua. Niin kandi, kuin kesätöidenkin haku - ahdistaa vaan niin paljon, että lamaannun enkä saa tehtyä mitään. Sen takia huomasinkin missanneeni oman alan kesätyöpaikan haun, koska haku oli mennyt umpeen ennen kuin ehdin tarttua toimeen. Ahdistaa ja itkettää, vaikka ihan oma syy onkin. Oikeastaan se tekee asiasta vielä enemmän sellaisen, että se harmittaa.

Jatkuva "pitäisi"-ajatus vie selkeästi tosi paljon voimia, sillä kaiken järjen mukaan kukaan ei uuvahda yhden treenin jälkeen miten minulle kävi tänään, tai vaikkei treenaisikaan on koko ajan tosi väsynyt olo. En nuku edelleenkään heräilemättä yöllä, joten sekin voi vaikuttaa asiaan. En tiedä mistä löydän voimat selättämään ahdistusmörön, joka näihin kaikkiin asioihin liittyy - lisäksi tuntuu ettei elämänmuutos etene ja uhkaan lipsua entiseen. Jonkun huilin selkeästi tarvitsen, ja taidan sen ensi viikolla ottaa, sillä "vapaata" on koko viikko - eli olisi tehtävä kandia kokopäiväisesti vaikkei yliopistolla mitään olekaan. Ehkä yhden rentoutumispäivän saan sekaan mahtumaan.

Uusia haasteita | RUOKAVALIOPROJEKTI #2

Kuukausi sitten aloittelin ruokavalioprojektia, ja täytyy sanoa että aika kuhmuraista on ollut matka. Aloitin gluteenittomasti ja laktoosittomasti pari viikkoa, ensin lähinnä kokeillen ja toisen viikon ihan ok onnistuen. Sitten pidin gluteiiniviikkoa eli olen mättänyt makaronia ja leipää, eikä oireita ole oikeastaan ollut. Olen tullut päätelmään että laktoosi on ongelmieni syy ainakin runsaasti saatuna, sillä olen vähälaktoosisia tai laktoosittomia tuotteita ostanut, kuten maitoa ja juustoa. Niiden syömisestä ei ole oireita tullut.

Eri asia on tietty herkut ja muut mätöt, niistä tulee aina niin sanotusti tukkoinen ja turvonnut olo. Esimerkiksi kun on ahminut 30 sentin subin sudennälkään tulee pieeenehkö turvotus, voin kertoa. Tai kun on vetänyt Daim-suklaajuustokakun yhdessä illassa lähes kokonaan, laulaa vatsa hoosiannaa ja perä daavidin poikaa. Ei ole mennyt todellakaan ihan kuin strömsössä. :D

Onnekseni laktoosittomuus ei ole vaikeaa tavallisessa syömisessä - katson vain kaupassa minkä tuotteen rivistä valitsen. Suurin osa muutenkin maitotuotteista on saatavana laktoosittomina, kermat, juustot, jugurtit jne. Niitä kuitenkin kuluu sen verran, että olen iloinen että asia on ratkennut näin.

Seuraavaa projektin osasta olenkin alkanut jo hahmottamaan. Olen kirjannut parisen viikkoa syömisiäni ylös, ja olen havahtunut siihen, että syön aamupalaa ja lounaan, mutta päivällinen unohtuu tai sen sijasta syön pari palaa leipää ja koko illan on vähän nälkä. Joskus ja usein aikaisemmin on tullut päivällisen sijasta vedettyä kasakaupalla herkkuja. Eli pyrkimyksenä on lisätä ruokarytmiin päivällinen! Yleensä taitaa olla ihmisillä suurin ongelma se aamupala, mutta oma ongelmani löytyykin illasta. Sama juttu taas tänään ja muistin asian tätä kirjoittaessa, eli tähän on paneuduttava.

Haastan lisäksi itseäni nyt tämän ja ensi viikon olemaan syömättä ylimääräistä sokeria, vaikka se vaikeaa onkin. Ihan siitä syystä, että mulla ei ole vain rahaa käydä kaupassa tällä viikolla ennen tukien tulemista (joten en voi ostaa mitään, en herkkujakaan), joten samaa on helppo jatkaa ensikin viikolla. Olen utelias sen suhteen miten kroppa reagoi ja tuleeko oikeasti olo ettei herkkuja tee mieli jos sen pari viikkoa ilman sokeria viettää.

Ruokavalioprojektin seuraava osa onkin siis illallinen ja tarpeeksi syömistä päivän aikana. Illalliseksi olen ensi hätään keksinyt hyväksi vaihtoehdoksi munakkaan ja niitä on kyllä tullut syötyä todella paljon viime aikoina. Ruokaisamman siitä saa kun iskee mukaan kalkkunaleikettä! :D Illalla on ihan kiva syödä muutenkin jotain vähän vatsalle kevyempää, ja olen pariin kertaan tehnyt jonkin sortin smoothieta munakkaan kylkeen. On hyvvää!

Ensimmäinen kuukausi takana!

Vuoden ja samoin elämäntapamuutoksen ensimmäinen kuukausi on mennyt tosi nopeasti! Musta tuntuu tosi oudolta että on jo helmikuu, mutta se ei ole huono asia, koska kevät lähestyy. Vaikka sitä on vaikea uskoa kun ulkona pyryttää tällä hetkellä lunta... :D

Crosstrainer on ollut käytössä niin ihan kuntoilun puolesta kuin kuivaustelineenä... :D

Pikakatsaus menneen kuukauteen: Olin hieman alamaissa kuukauden alussa ja puolivälin tienoilla, koska sinkkuunnuin jälleen ja pari viikkoa menikin ihan siinä, että surin ja söin. Kuitenkin aloitin tekemään pilatesta aina muutaman kerran viikossa samoihin aikoihin, ja sitä olen jatkanut. Olen myös parin surkutteluviikon jälkeen saanut järkeistettyä syömistä ja herkkuja - ja etenkin herkkujen määrää. Olen myös viimeisen viikon ollut hyvillä mielin, sillä olen hoksannut etten tarvitse ketään muuta ihmistä tehdäkseni tämän ja onnistuakseni, vaikka yksin välillä raskasta onkin. Vahvempana siis jatkoa kohti!

Olen pitkästä aikaa ja ensimmäistä kertaa vuosiin onnellinen ja ilman ketään muuta ihmistä. Olen onnellinen jo siitä että olen onnellinen näin. Tuntuu etten ole edes kovin stressaantunut, vaikka mulla on kandille aikataulu, kevään isointa opiskelijatapahtumaakin on alettu jo järjestämään ja lisäksi pitäisi pitää pyörimässä youtube-kanava ja blogi. Lisäksi toki elämäntapojen opettelu - puuhaa riittää! Silti olo on rento ja hyvä - ehkä se on merkki että olen tehnyt jotain oikein pysähdyttäni kuuntelemaan itseäni ja oloani niiden pakenemisen sijasta. Hyvä fiilis pitää myös liikkeessä ja menossa eteenpäin vaikka sääkin on huono. Ehkä kaamosmasennuksen teräkin on pikkuhiljaa taittumassa?

Helmikuun aion omistaa syömisen opettelulle, kuten jo tammikuussa hommaa sain alulleen. Tarkemmin syömisestä ja siihen liittyvistä kommervenkeistä aion kirjoittaa seuraavassa ruokavalioprojektin postauksessa.

Liikunnan suhteen aion pitää saman tahdin, jonka olen saanut aluilleen. Muutama kerta viikossa pilatesta, ja lisäksi voisin yrittää käydä uimassa kerran viikkoon. Ajankohta vain pitää valita huolella jottei uimahallissa ole hirveää ruuhkaa. Haastan itseäni myös treenaamisen kannalta, sillä pidän eniten liikkumisesta valoisan aikaan eli käytännössä aamupäivällä, mutta aina se ei ole mahdollista, joten aion haastaa itseni treenaamaan myöhemmin päivällä tai illansuussa jos aamulla ei ole ehtinyt treeniä tekemään.

Uni on tärkeää, ja olenkin aloittanut melatoniinin syönnin unen saamisen helpoittamiseksi. Ensimmäisen viikon nukuin todella levottomasti, mutta nyt nukkuminen on vähän rauhoittunut enkä kovin paljoa heräile kesken unien. Katsotaan nyt miten jatkossa melatoniinin kanssa sujuu. Yrityksenä on mennä nukkumaan kahdeltatoista illalla, nyt olen päässyt jo sinne vajaaseen yhteen niin että valot on pois. Myös somen näpläämisen sängyssä haluan karsia pois, koska se ilmiselvästi pidentää sitä projektia että pääsen nukkumaan. Olen puhelimesta poistanutkin joitain some-sovelluksia, jottei niitä tule koko aikaa näplättyä.

Mitään mullistavia tuloksia tammikuulta ei ole, mutten niin toisaalta olettanutkaan eron ja yleisesti ihan vasta aloitetun opettelun takia. Viimeisestä joulukuuta on kuitenkin jotain pientä tapahtunut ja vilkaistaan niitä seuraavaksi:

93,8 kg (-1,7 kg, 31.1.)

yhteensä -7 cm (2.2.)

This far good, hyvillä mielin tulevaa kohti! Mulla on sellainen olo että kevät tulee hurahtamaan vauhdilla ohi, kun tekemistä seuraavaksi 10 viikoksi on elämäntapamuutoksen lisäksi kandi...! Deadline sille on pääsiäisen jälkeen joten tylsää ei tule olemaan. Ensi kertaan!