Aloitin ruokavalioprojektia alkuvuodesta, ja kirjoitin silloin että inhoan trendivillityksiä sun muita mitä ruokaan liittyy. Olen edelleen samalla kannalla, ja etenkin viime aikoina pinnalla ollut kasvisruokapakotus on saanut sukseni menemään ristiin kasvisruuan suhteen. Mitä enemmän siitä jauhetaan ja sitä tuputetaan, sitä kauemmin kestää että jätän lihan pois ruokavaliostani, vaikka täysin tiedänkin lihan ilmastohaitat (ja mikä olisi ainoa syy itselleni vähentää lihankäyttöä, ping sivuaineena ympäristöpolitiikka...). Sivuhuomiona maidottomuuteen liittyen (josta seuraavaksi lisää): onneksi jo maidon käytön vähentäminen tai lopettaminen vaikuttaa positiivisesti ilmastoon, melkein yhtä paljon kuin lihan pois jättäminen (lähteenä joku kirja jonka luin kirjatenttiä varten). Ehkä en vielä hätäile siis sen lihan kanssa.
Inhosin ja inhoan edelleen erityisruokavaliopakotusta, kuten kasviruokaan liittyen kävikin ilmi (:D), mutta olen joutunut nöyrtymään suolistoni edessä. Ja sen ehdoilla on mentävä jatkossakin. Ruokavalioprojektin lopputulema tässä vaiheessa onkin se, että en syö pääsääntöisesti enää muita maitotuotteita kuin juustoa ja oivariinia leivän päällä. Jugurtit, kermat ynnä muut olen korvannut maidottomilla vaihtoehdoilla, olen luopunut myös jäätelöstä haikein mielin, vaikka ihan hyviä maidottomia vaihtoehtoja sieltäkin onneksi löytyy. Vatsaoireet ovat helpottaneet melkeinpä kokonaan, hyvin harvoin niitä enää tulee (paitsi Fazer Amican ruokien jälkeen?!). Elämä on aika mukavaa ilman jatkuvaa ripulia (hyi). Kerran erehdyin syömään Spice Icen ison pehmiksen kesällä, ja sitä kaduinkin sitten huolella istuessani vessassa puoli päivää...
Jännittävin asia mikä maidottomuuteen liittyy, on se, että suomessa ihan kaikessa (melkein) on maitoa. Mitä helvettiä? Miksi?! Kävimme elokuussa äitini kanssa Berliinissä ja vietimme siellä neljä päivää. Sinä aikana kun siellä ravintoloissa söimme, en tainnut ruokaa, jossa olisi maitoa, syödä kertaakaan. Maitokulttuuri on siellä ihan erilainen, eikä tapana ole sitä tunkea joka ruokaan ja juomaan. Nautin maidottomuudesta, vaikka rasvainen ja suolainen ruoka kerryttikin useamman kilon turvotuksen (hups) ja olo oli rantapallomainen kun pääsin kotiin. (Onneksi turvotus laski muutamassa päivässä :D)
No, mutta joka tapauksessa ratkaisu edelliseen pulmaan onneksi on nyt löytynyt. Seuraavaa pulmaa olenkin tässä jo ehtinyt pohtia, ja se on se, miten saisin syötyä tarpeeksi ja tasaisesti - eli ruokarytmi ja se määrä (taas aiheena). Selkänä ongelmana on siis se, että syön liian vähän (vaikkei uskoisi). Karkeasti arvioiden peruspäivänä vedän 1000-1500 kaloreilla, joskus varmaan vähän allekin tuon tuhannen (esim. kuten tänään). Laskin joskus jollain sivustolla suurpiirteistä peruskulutustani, ja se oli muistaakseni vähän päälle 2000 kcal tällä massalla. Syön siis puolet liian vähän siitä mitä periaatteessa pitäisi syödä päästäkseni nollatilanteeseen. Viisaita ajatuksia kaivataan miten syödä viidellä kympillä viikossa joka päivä tarpeeksi. Tässäpä sitä työnsarkaa ruokavalioprojektille! Tulen varmaankin avaamaan ruokapäiväkirjaa tänne niin saan vähän kuvaa miten tämä prosessi etenee, toki tässäkin saattaa mennä aika kauan ennen kuin mitään konkreettista muutosta syntyy.
Ruokapäiväkirjan pitäminen voi auttaa seuraamaan, että syö tarpeeksi, muttei liikaa ja monipuolisesti. Olisi kiva jod jakaisit otteita myös tänne :)
VastaaPoistaOisiko sinulle apua sovelluksista, joilla laskea päivän aikana saadut kalorit? Esim yazio (helppo ottaa tiedot tuotteen viivakoodista). Se myös arvioi, mikä olisi otillinen kalorimäärä pituuteen, painoon ja tavoitteeseen nähden. Sen avulla itse oikeasti vasta ymmärsin kuinka paljon ne välipalatkin joita terveellisiniä pidin taikka satunnainen pienikin napostelu sisältää kaloreita. Se auttoi itseäni syömään terveellisesti, koska halusi, että total pysyy joka päivä vihreänä, muttei halunnut nälkäinenkään olla. Terveellisesti syöminen vaatii opettelua. Tsemppiä projektiin!